Säännöt

1.Yhdistyksen nimi ja kotipaikka:
Marokon Ystävät Suomessa = MYS
Kotipaikka: Helsinki

2. Yhdistyksen tarkoitus ja toiminta
Yhdistyksen tarkoituksena on tehdä Suomessa tunnetuksi Marokon yhteiskuntaa, luontoa, historiaa ja kulttuuria sekä kaikin puolin kehittää ja edistää Suomen ja Marokon maiden ja kansojen välisiä hyviä suhteita ja kulttuuriyhteistyötä.

Yhdistys toteuttaa tarkoitustaan:

- Järjestämällä valistus-, kulttuuri- keskustelu ja esitelmätilaisuuksia sekä näyttelyjä ja juhlia

- Neuvomalla ja opastamalla eri ammattiryhmien edustajia molemmissa maissa saamaan
tuloksellisen kosketuksen toistensa kanssa sekä tieto- ja viestintätekniikan keinoin että henkilökohtaisten suhteiden avulla.

- Olemalla yhteistoiminnassa muiden alan järjestöjen kanssa.

- pitämällä yhteyttä Marokossa oleviin kulttuuriyhdistyksiin.

- harjoittamalla tutkimus ja julkaisutoimintaa.

Toimintansa tukemiseksi yhdistys vastaanottaa avustuksia ja lahjoituksia ja kerää varoja toimeenpanemalla asianomaisella luvalla juhlia, arpajaisia ja myyjäisiä.

Yhdistyksen piirissä tai sen nimissä ei harjoiteta puoluepoliittista toimintaa.
Yhdistys voi omistaa tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta.

Yhdistyksen viralliset kielet ovat suomi ja ruotsi. Pöytäkirjakielenä on suomi.

3. Jäsenet

Yhdistyksen varsinaiseksi jäseneksi voidaan hyväksyä hyvämaineinen Suomen kansalainen tai vakituisesti Suomessa asuva henkilö, joka hyväksyy yhdistyksen tarkoituksen ja säännöt. Yhdistyksen varsinaisiksi jäseniksi voidaan hyväksyä myös Marokon kansalaisia, ei kuitenkaan enempää kuin 1/3 koko jäsenmäärästä. Kannattavaksi jäseneksi voidaan hyväksyä yksityinen henkilö tai oikeuskelpoinen yhteisö, joka haluaa tukea yhdistyksen tarkoitusta tai toimintaa. Yhdistyksen hallitus hyväksyy varsinaiset ja kannattavat jäsenet. Kunniajäseneksi voidaan hallituksen esityksestä yhdistyksen kokouksessa kutsua henkilö, joka on huomattavasti edistänyt ja tukenut yhdistyksen toimintaa.

4. Jäsenen eroaminen ja erottaminen

Jäsenellä on oikeus erota yhdistyksestä ilmoittamalla siitä kirjallisesti hallitukselle tai sen puheenjohtajalle taikka ilmoittamalla erostaan yhdistyksen kokouksessa merkittäväksi
pöytäkirjaan. Hallitus voi erottaa jäsenen, joka on jättänyt erääntyneen jäsenmaksunsa
maksamatta tai ei ole täyttänyt velvoituksia, joihin hän on yhdistykseen liittyessään sitoutunut tai on menettelyllään yhdistyksessä tai sen ulkopuolella huomattavasti vahingoittanut yhdistystä tai ei enää täytä laissa taikka yhdistyksen säännöissä mainittuja jäsenyyden ehtoja.
Eronneella tai erotetulla jäsenellä ei ole oikeutta yhdistyksen omaisuuteen.

5. Jäsen- ja liittymismaksu

Varsinaisilta ja kannattavilta jäseniltä perittävän liittymismaksun ja vuotuisen jäsenmaksun suuruudesta päättää erikseen molemmille jäsenryhmille syyskokous. Kunniajäsenet eivät maksa jäsenmaksua.

6. Hallitus

Yhdistyksen asioita hoitaa ja sitä edustaa vuosikokouksen valitsema hallitus, johon kuuluu puheenjohtaja ja 3-5 varsinaista jäsentä. Hallituksen toimikausi on vuosikokousten välinen aika.
Hallitus valitsee keskuudestaan varapuheenjohtajan sekä keskuudestaan tai ulkopuolelta sihteerin, rahastonhoitajan ja muut tarvittavat toimihenkilöt. Milloin toimihenkilöt eivät ole hallituksen jäseniä, heillä on sen kokouksessa puhevalta, mutta ei äänivaltaa. Hallitus kokoontuu puheenjohtajan tai hänen ollessaan estynyt varapuheenjohtajan kutsusta tai kun vähintään puolet hallituksen jäsenistä sitä vaatii. Hallitus on päätösvaltainen, kun puolet hallituksen jäsenistä ja lisäksi puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja on läsnä. Äänestykset ratkaistaan ehdottomalla enemmistöllä. Äänten mennessä tasan ratkaisee puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

Hallituksen tehtävänä on:

1. Johtaa yhdistyksen toimintaa sen tarkoitusperien toteuttamiseksi.
2. Edustaa yhdistystä ja tehdä sen puolesta sopimuksia, mikäli ne eivät kuulu yhdistyksen kokouksille.
3. Kutsua koolle yhdistyksen kokoukset ja valmistella niissä käsiteltävät asiat sekä panna toimeen niissä tehdyt päätökset.
4. Vastata yhdistyksen varojen sekä muun omaisuuden hoitamisesta ja jäsenmaksujen perimisestä.
5. Valita yhdistyksen tarpeelliset toimihenkilöt ja toimikunnat sekä määrätä heidän palkkansa ja palkkionsa talousarvion puitteissa.
6. Päättää jäseneksi ottamisesta ja jäsenyydestä erottamisesta sääntöjen 3. ja 4.§:n määrittämissä rajoissa sekä pitää jäsenluetteloa.
7. Laatia yhdistyksen toiminta- ja tilikertomukset.
8. Laatia ehdotus toimintasuunnitelmaksi ja talousarvioksi.
9. Ohjata ja tukea yhdistyksen paikallisosastojen toimintaa.
10. Hoitaa muut yhdistyksen toimintaan liittyvät asiat.

7. Yhdistyksen nimen kirjoittaminen

Yhdistyksen nimen kirjoittaa hallituksen puheenjohtaja tai sihteeri.

8. Tilikausi ja tilintarkastus

Yhdistyksen tilikausi on kalenterivuosi. Tilinpäätös tarvittavine asiakirjoineen ja hallituksen vuosikertomus on annettava tilintarkastajille viimeistään kolme viikkoa ennen kevätkokousta. Tilintarkastajien tulee antaa kirjallinen lausuntonsa viimeistään kaksi viikkoa ennen kevätkokousta hallitukselle.

9. Yhdistyksen kokoukset

Yhdistyksen sääntömääräinen syyskokous pidetään syys-joulukuussa ja kevätkokous tammi-toukokuussa.

Syyskokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen esityslista.
4. Vahvistetaan toimintasuunnitelma, tulo- ja menoarvio sekä liittymis- ja jäsenmaksun suuruus.
5. Valitaan hallituksen puheenjohtaja ja jäsenet hallitukseen.
6. Valitaan kaksi tilintarkastajaa ja heille varatilintarkastajat.
7. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Kevätkokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Valitaan kokouksen puheenjohtaja, sihteeri sekä kaksi pöytäkirjan tarkastajaa ja tarvittaessa kaksi ääntenlaskijaa.
2. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.
3. Hyväksytään kokouksen esityslista.
4. Esitetään vuosikertomus, tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto.
5. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille.
6. Käsitellään muut kokouskutsussa mainitut asiat.

Mikäli yhdistyksen jäsen haluaa saada jonkin asian yhdistyksen varsinaisen kokouksen käsiteltäväksi, on hänen ilmoitettava siitä kirjallisesti hallitukselle niin, että asia voidaan sisällyttää kokouskutsuun.

Yhdistyksen ylimääräinen kokous pidetään, kun yhdistyksen kokous niin päättää tai kun hallitus katsoo siihen olevan aihetta tai kun vähintään kymmenesosa (1/10) yhdistyksen äänioikeutetuista jäsenistä sitä hallitukselta erityisesti ilmoitettua asiaa varten kirjallisesti vaatii. Kokous on pidettävä kolmenkymmenen vuorokauden kuluessa siitä, kun vaatimus tai kehotus sen pitämisestä on esitetty hallitukselle. Kokouksissa jokaisella varsinaisella jäsenellä ja kunniajäsenellä on yksi ääni. Kannattavalla jäsenellä on kokouksessa läsnäolo- ja puheoikeus.
Yhdistyksen kokouksen päätökseksi tulee mielipide, jota on kannattanut yli puolet annetuista äänistä. Äänten mennessä tasan ratkaisee kokouksen puheenjohtajan ääni, vaaleissa kuitenkin arpa.

10. Yhdistyksen kokousten koollekutsuminen

Hallituksen on kutsuttava yhdistyksen kokoukset koolle vähintään kaksi viikkoa ennen kokousta jäsenille postitetulla kirjeellä tai yhdessä
suomen- ja ruotsinkielisessä, valtakunnallisessa sanomalehdessä julkaistavalla ilmoituksella. Jäsen on velvollinen ilmoittamaan muuttuneista yhteystiedoistaan.

11. Sääntöjen muuttaminen ja yhdistyksen purkaminen

Päätös näiden sääntöjen muuttamisesta ja yhdistyksen purkamisesta on tehtävä yhdistyksen kokouksessa vähintään kolmen neljäsosan (3/4) enemmistöllä annetuista äänistä. Kokouskutsussa on mainittava sääntöjen muuttamisesta tai yhdistyksen purkamisesta.
Yhdistyksen purkautuessa käytetään yhdistyksen varat ja muu omaisuus yhdistyksen tarkoituksen edistämiseen, josta lähemmin päätetään siinä kokouksessa, missä päätös yhdistyksen purkamisesta
tehdään. Yhdistyksen tullessa lakkautetuksi käytetään sen varat samaan tarkoitukseen.